maanantai 28. huhtikuuta 2014

Essee

Essee kirjoitetaan tehtäväkirjan s. 105 tehtävänannoista ja palautetaan opettajalle mahdollisimman pian (viimeistään ma 5.5.).

Voit kirjoittaa käsin isoruutuiselle konseptille (pituus 4-5 sivua) tai koneella (fonttikoko 12, riviväli 2, pituus noin 3 sivua). Muista, miten teksti asemoidaan paperille!

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Kaanon ja klassikko



Kaanon


Teologiassa: Raamattu muodostaa kaanonin. Raamattuun on koottu kanonisiksi kirjoiksi ne kirjat, jotka alussa hyväksyttiin ohjeellisiksi.

Kirjallisuudessa: Tiettyjen kirjailijoiden tai teosten hyväksyminen poikkeuksellisen merkittäviksi, kanonisoiduksi, ikään kuin pyhiksi.

Kaanon säätelee kirjallisuuden sisäistä hierarkiaa, joka muuttuu ajan myötä siinä missä kirjallisuuden reseptiokin.

Klassikko


Tyylisuunnan kontekstissa: Klassisen kauden kirjailija tai teos.


Yleisesti: Pysyväarvoinen, yleisesti tunnustettu, kirjallisuuden parhaimmistoon kuuluva vakiintuneen aseman saavuttanut niin sanottu kuolematon teos tai kirjailija.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Arvostelu ja adaptaatio (tehtävät luetuista teoksista)



Valitse listasta luettavaksesi kaksi eri tyylikautta edustavaa teosta. Tee toisesta tehtävä A ja toisesta tehtävä B.

A. Arvostelu

 

Lue teos. Kirjoita siitä arvostelu, jossa arvioit teosta tyylikautensa edustajana.

Opiskele ennen arvostelun kirjoittamista, millainen arvostelu on tekstilajina: Millainen on otsikko? Mitä sisällössä pitää tulla ilmi? Käytä hyväksesi Särmä-oppikirjaa sekä blogissa olevaa materiaalia.

Arvostelu kirjoitetaan koneella ja lähetetään opettajalle sähköpostin (lukiomis@gmail.com) liitetiedostona joko .rtf-, .doc- tai .docx-muodossa. Muista laittaa nimesi myös liitetiedostoon ja otsikoi sähköpostiviestisi informatiivisesti.

Arvostelun pituus on 2-3 sivua (fonttikoko 12, riviväli 2). Ajan arvostelut plagioinninpaljastusohjelman läpi: kirjoita arvostelusi itse :)

Arvostelu lähetetään opettajalle kurssin aikana (ennen koeviikkoa).

Arvostelusta saa arvosanan 0-60 p.

B. Adaptaatio

 

Tee lukemastasi teoksesta adaptaatio eli ”käännös” toiseen taiteenlajiin tai lajityyppiin. Voit

-          kuvata lukemastasi teoksesta videon tai elokuvan
-          tehdä lukemastasi proosa- tai draamateoksesta musiikkikappaleen (sanat + sävel + esitys)
-          tehdä lukemastasi teoksesta kuvasarjan kuvateksteineen (valokuva / muu tekniikka)
-          uudelleenkirjoittaa proosateoksen draamaksi, runoudeksi tai sarjakuvaksi
-          uudelleenkirjoittaa draamateoksen proosaksi, runoudeksi tai sarjakuvaksi
-          uudelleenkirjoittaa runoteoksen proosaksi, draamaksi tai sarjakuvaksi.

Tiivistä ensin teoksen olennaiset kohdat (8–12) tekstiksi (joko kokonaistekstiksi, ranskalaisin viivoin tai miellekartaksi). Valitse sitten jokin työskentelytavoista ja valmista adaptaatio. Adaptaatiossa saa tulkita teosta uudella tavalla – toisaalta kaikkea ei mitenkään voi kertoa, toisaalta tapahtumat voi esimerkiksi siirtää toiseen aikaan, henkilöiden nimiä voi muuttaa, miljöö voi olla toinen. Sen, mikä sinun mielestäsi on lukemassasi teoksessa olennaista, pitää välittyä versiostasi. Luovuudesta, tuoreesta lähestymistavasta ja omaperäisestä näkökulmasta saa plussaa!

Kuinka laaja adaptaation pitää olla eli mikä on sen pituus? Suuntaa-antavasti
- video tai elokuva: minuutista kymmeneen minuuttiin
- kuvasarja kuvateksteineen: 6-12 kuvaa
- sarjakuva: 6-12 ruutua
- proosateksti: 2-5 sivua (fonttikoko 12, riviväli 2)
- runo tai runosikermä: 3-6 sivua (fonttikoko 12, riviväli 2)
- draamateksti: 3-6 sivua (fonttikoko 12, riviväli 2)
mutta pituus riippuu paljon toteutustavasta.

Adaptaation voi tehdä yksin, kaksin tai kolmin. Adaptaatiot postataan kurssiblogiin, jossa niihin tutustutaan 14.5.-tunnilla, jolloin töistä annetaan vertaispalautetta kommentoimalla. Adaptaatio on postattava blogiin viimeistään edellisenä päivänä (tiistai 13.5.).

Voidaksesi postata adaptaation ja kyetäksesi kommentoimaan muiden töitä sinun täytyy liittyä KlassikkoadaptaatioV-blogiin. Laita minulle MAHDOLLISIMMAN PIAN sähköpostiviesti gmail-tililtä. Kirjoita aihekenttään "Klassikkoadaptaatioblogi 5. jakso". Saat vastauksena kutsun blogiin. Toimi linkin ohjeen mukaan. Blogin sisältö on näkyvissä vain blogin kirjoittajille eli kurssilla oleville opiskelijoille. Kun blogiin liittymisen jälkeen menet blogiin, et mene enää kutsulinkin kautta vaan joko kirjautumalla Gmail-tilillesi ja siirtymällä sitä kautta Bloggeriin tai kirjautumalla suoraan Bloggeriin.

Adaptaatiosta saa arvosanan 4–10.

Arvostelu (eli kritiikki) tekstilajina



Miksi arvosteluja kirjoitetaan?
-         Tiedon välittäminen: teos on olemassa
-         Arvottaminen: hyvä vai huono --> kannattaako tähän tutustua?
-         Vallankäyttö – mistä kerrotaan, mitkä ohitetaan; kehutaanko vai haukutaanko

Arvostelu
-         uutisoi
-         esittelee
-         taustoittaa
-         analysoi
-         tulkitsee
-         arvioi
-         ei paljasta teoksesta liikaa! (esim. loppuratkaisu)

Klassikkoarvostelussa huomioitavaa



-          PERUSTIEDOT
o   Tekijän nimi
o   Teoksen nimi
o   Kirjoitusvuosi
o   Suomentaja ja suomennosvuosi
o   Kustantaja
o   Tyylikausi

-          ESITTELY
o   Esittele teosta niin paljon, että arvosteluasi on mahdollista seurata ja ymmärtää teosta lukematta
o   Ei juonipaljastuksia! 

-          PERUSTELUT JA ARVOTUS
o   Perustele näkemyksesi monipuolisesti ja havainnollisesti, poimi perustelut teoksesta
o   Miksi teos on (valitsemastasi näkökulmasta) hyvä tai huono, onnistunut tai epäonnistunut tyylikautensa edustajana ja nykylukijan näkökulmasta?

-          OTSIKKO
o   Naseva, osuva otsikko, mahdollisesti tarkentava alaotsikko
o   Otsikko tiivistää arvostelun ydinajatuksen eli teesin
o   Otsikko ei ole arvosteltavan teoksen nimi, lajityyppi tai tyylikausi, ei myöskään tekstilajin nimi

-          TYYPILLISIÄ ARVOSTELUN AINEKSIA
o   Aiheen, juonen ja teeman esittely
o   Teoksen tulkinta: mistä teos perimmiltään puhuu? miksi teos on tehty? miten arvokas tai tärkeä teoksen sanoma on?
o   Teoksen sijoittaminen johonkin lajiin eli genreen – onko tyypillinen vai epätyypillinen lajinsa edustaja?
o   Teoksen suhteuttaminen tekijän muihin teoksiin, tyylikauden muihin teoksiin tai samaa aihepiiriä tai tematiikkaa käsitteleviin teoksiin (konteksti, intertekstuaalisuus)
o   Minkälaiset ihmiset pitävät tai eivät pidä teoksesta? Millaiselle yleisölle teos on suunnattu?
o   MUISTA KUITENKIN, ETTÄ ARVOSTELUN KESKIÖSSÄ ON TEOS TYYLIKAUTENSA EDUSTAJANA!

Kurssin aikana luettavat teokset



ÄI5-kurssilla luetaan kaksi eri tyylikautta edustavaa klassikkoteosta. Valitse teoksesi alla olevasta listasta, halutessasi voit ehdottaa jotain muutakin teosta, mutta siitä on neuvoteltava opettajan kanssa. Teoksen voi lukea kirjana tai e-kirjana tai kuunnella äänikirjana.

 

ANTIIKKI


Longos: Dafnis & Khloe
Sofokles: Kuningas Oidipus
Euripides: Medeia
Odysseia (Saarikosken / Mannisen suomennos)
Aeneis (useita suomennoksia)
kokoelma Sapfon runoja (Iltatähti, häälaulu / Sapfon runoja)
Petronius Arbiter: Trimalkion pidot

 

 

KESKIAIKA


Dante: Jumalainen näytelmä (yksi osa riittää: Helvetti / Kiirastuli / Paratiisi)

 

 

RENESSANSSI


jokin William Shaksespearen näytelmä (Romeo ja Julia / Hamlet / Othello…)
Francesco Petrarca: Sonetteja Lauralle
Miguel de Cervantes: Don Quijote (ensimmäinen osa riittää)
Boccaccio: Decamerone
François Rabelais: Pantagruel

 

 

KLASSISMI


jokin Moliéren näytelmä (Saituri / Tartuffe…)

 

 

VALISTUS


Jonathan Swift: Gulliverin retket (yksi osa neljästä riittää)
Voltaire: Candide
Daniel Defoe: Robinson Crusoe
Markiisi de Sade: Sodoman 120 päivää / Justine

 

 

ROMANTIIKKA


J. W. von Goethe: Nuoren Wertherin kärsimykset
Emily Brontë: Humiseva harju
Mary Shelley: Frankenstein
jokin Jane Austenin romaani (Ylpeys ja ennakkoluulo / Järki ja tunteet…)
Alexandre Dumas vanhempi: Kolme muskettisoturia / Monte Criston kreivi

 

 

REALISMI JA NATURALISMI


Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Henrik Ibsen: Nukkekoti
Emile Zola: Nana
Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus / Kellariloukko
Leo Tolstoi: Anna Karenina / Sota ja rauha
jokin Anton Tšehovin näytelmä (Lokki / Kirsikkapuisto / Kolme sisarta…)
Ivan Gontsarov: Oblomov

 

 

MODERNISMI


jokin Franz Kafkan romaani (Oikeusjuttu / Amerikka/ Linna…)
Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä (yksi osa romaanisarjasta)
Virginia Woolf: Majakka / Mrs. Dalloway / Orlando / Oma huone
Sylvia Plath: Lasikellon alla
Albert Camus: Rutto / Sivullinen
Joseph Conrad: Pimeyden sydän
William Faulkner: Villipalmut
Herman Hesse: Arosusi / Narkissos ja Kultasuu / Demian
Thomas Mann: Buddenbrookit / Taikavuori
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan 
Ernest Hemingway: Vanhus ja meri

 

 

POSTMODERNISMI


Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
Alberto Moravia: Desideria
Milan Kundera: Olemisen sietämätön keveys
Anya Ulinich: Petropolis
Umberto Eco: Ruusun nimi
jokin Kurt Vonnegutin romaani (Teurastamo 5 / Mestarien aamiainen…)
André Brink: Valkoinen kuiva kausi
Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys


Yllä on teoslista kokonaisuudessaan. Teosvalintojenne helpottamiseksi olen poiminut listalta seuraavaksi ne teokset, jotka ovat mielestäni varsin haasteellisia lukuvalintoja - joko laajuudeltaan tai tyyliltään. Kommentit teosten perässä ovat täysin subjektiivisia havaintoja.


HAASTEELLISIA VALINTOJA

 

 - Poimintoja yllä olevalta listalta varustettuina opettajan subjektiivisin kommentein -

 

ANTIIKKI


Odysseia (Mannisen suomennos): eepos on suomennettu runomittaan, tyyli on vanhahtava, sanajärjestys epätyypillinen

 

KESKIAIKA


Dante: Jumalainen näytelmä (yksi osa riittää: Helvetti / Kiirastuli / Paratiisi): teos on eeppinen runoelma eli suomennettu runomittaan, tuuli on vanhahtava, sanajärjestys epätyypillinen

 

RENESSANSSI


Miguel de Cervantes: Don Quijote (ensimmäinen osa riittää): laaja romaani, uusi suomennos (2013) ehkä helpommin lähestyttävä
Boccaccio: Decamerone: laaja novellikokoelma
François Rabelais: Pantagruel: melko koukeroista kieltä

 

ROMANTIIKKA


Alexandre Dumas vanhempi: Kolme muskettisoturia / Monte Criston kreivi: laajoja romaaneja, mutta vetäviä ja seikkailullisia, mukana myös elämänfilosofista pohdintaa

 

REALISMI JA NATURALISMI


Leo Tolstoi: Anna Karenina / Sota ja rauha: laajoja romaaneja, mutta juonellisesti vetäviä
Ivan Gontsarov: Oblomov: laaja mutta viihdyttävä ja tarkkanäköinen romaani lorvailevasta nuoresta miehestä

 

MODERNISMI


Thomas Mann: Buddenbrookit / Taikavuori: laajoja romaaneja; Buddenbrookit on varsin helposti lähestyttävä sukusaaga, Taikavuoressa on jonkin verran tieteellistä pohdintaa
 Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan: laaja mutta vetävä romaani

 

POSTMODERNISMI


Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies: kerrontateknisesti kokeellinen romaani
Umberto Eco: Ruusun nimi: laaja romaani, mutta juoneltaan koukuttava